Brooch to my dear sister / Rintaneula rakkaalle sisarelleni

My beloved bigsister has her birthday around this time of year so I sent her some gifts. She always finds something beautiful to send to us so I also like to return the favour and send something to her. This year I sent her a cooking book - not that she would really need one, but I thought it was a beautiful book and perfectly her, as she loves gardening and the cooking book was all about making food from the fruits of your own garden.

Well, a gift really isn't a gift unless you had to work for it, so I also gave her some of my and my kid's precious time by making her a brooch. I tried to keep in mind the colours and style I thought she might prefer, and here's the result.

It's made of some pink fabric I encountered in my fabric stash and from a beige shirt I bought from the Salvation Army second hand store. (More about that shirt later...) I added some silver jewellry I made with pinkish fresh water pearls and rose quartz and then some pink organza ribbon. 

I was really worried I had gone totally wrong with my design, but then I received a message from my sister telling how much she loved the brooch. It's specially made for her so I'm really happy she liked it.

This post is linked to Tuesday Tell All blog party at My Craftie Life.

Sisareni syntymäpäivä on näihin aikoihin vuodesta, joten lähetin hänelle taas syntymäpäiväpaketin. En ihan joka vuosi ole tässä onnistunut, mutta pyrin kyllä aina jotakin aikaiseksi saamaan, sillä kultainen isosiskoni lähettää myös meille kauniita lahjoja. Tänä vuonna sisareni sai minulta keittokirjan Suolaista ja makeaa puutarhasta - ei siksi, että sellaista tarvitsisi, vaan siksi, että kirja oli mielestäni kaunis ja täynnä herkullisia reseptejä, sekä lisäksi täysin siskolle sopiva, koska hän on ahkera kotipuutarhuri ja myös taitava kotikokki.

Koska lahja ei minusta koskaan tunnu riittävältä, ellen ole joutunut näkemään vaivaa sen eteen, sai sisareni lahjaksi myös omaani ja lasteni aikaa mm. yllä kuvatun rintaneulan muodossa. Yritin pitää mielessäni värit ja mallin, joista kuvittelin hänen pitävän.

Lopputulos on saatu aikaan käyttämällä kangaskätköistäni löytynyttä pinkkiä rypytettyä kangasta sekä Pelastusarmeijan kierrätysmyymälästä ostamastani beigestä trikoopaidasta leikattua suikaletta. Kerron myöhemmin, mitä muuta siitä paidasta tuli. Keskelle lisäsin vähän hopeaa ja makean veden helmiä sekä ruusukvartsia ja reunoilta kurkistelee vaaleanpunaista organzanauhaa.

Olin kamalan huolissani siitä, olinko tehnyt kamalan virhearvion, josta siskoni ei pitäisikään yhtään, joten olin todella huojentunut saadesssani tekstiviestin, jossa hän kertoi rintaneulan olevan "syötävän ihana". Koru on tehty häntä varten, joten olen todella onnellinen, että se kelpasi.

Tämä postaus osallistuu Tuesday Tell All-blogikemuihin My Craftie Life -blogissa.

Child's cardigan / Lapsen villatakki

This project made me remember why I haven't been knitting for a long time. I finished it with great pains and my hands were so happy it was over! I had bought a nice short sleeved cardigan for my smaller girl and because I knew her big sister would get envious I had to knit one for her. Buying would be smarter in my case, but I didn't really want to use more money and I also remembered I had some yarn at home...

I like it when my daughters wear matching but not identical clothes, so I tried to make something a bit similar to what I had bought. Those girls don't really look like each other at all and their eyes and complex are of different colour so they both have their own wardrobe even though the younger one does have to wear some clothes that her big sister grew out of. So, the cardigan that I had bought was almost colourless light grey and the one I knitted was of mixed colour.

I don't have any pattern or model for this because I invented it while knitting, so I actually had to re-make one of the sleeves once I had noticed that my first attempt didn't quite come out like I had intended it. The cardigan I bought had a belt on it, but since I don't like too many parts hanging loose from a child's garment I made a stretchy knit above the waist line.  I used Novita's Nalle Marjaretki yarn, colour "Puolukka" (lingonberry). The cardigan has been knitted as one piece and I knitted the sleeves on it.

My daughter was really excited about her new cardigan and kept asking for it while I was knitting even though she doesn't seem too interested in the photo. (I didn't get her to be still enough to get a free shot so she's actually watching a film!) I wanted the cardigan to have a tight look and it seems like I succeeded in that attempt. Usually knitting patterns seem to have lots of ease and they don't look as fitted as this one, so I tried to make this with minimum ease.

This post is joining Tuesday Tell All blog party at My Craftie Life!

Tämä projekti sai minut muistamaan, miksen ole neulonut aikoihin. Sain villatakin valmiiksi suurin ponnistuksin, ja arvatkaapa olivatko kipeät kätöseni kiitollisia, kun vääntö oli viimein ohi. Olin ostanut pienemmälle tytölleni villatakin, ja koska arvelin isomman tulevan hiukan kateelliseksi, päätin neuloa sitten hänelle vastaavan. Ostaminen olisi ollut minun tapauksessani jokseenkin fiksumpaa, mutten halunnut tuhlata yhtään enempää rahaa ja lisäksi muistin, että kotona olisi muutama kassillinen neulelankoja.

Minusta on mukavaa, kun tyttäret pukeutuvat samankaltaisiin, mutta ei identtisiin asuihin, joten yritin saada aikaan jollain lailla ostettua takkia muistuttavan kuteen. Siskokset eivät juurikaan muistuta toisiaan, ja silmien ja ihon värikin ovat erilaiset, joten molemmilla on omanlaisensa vaatteet, vaikka nuorempi kyllä joutuukin usein käyttämään isosiskolta perittyjä vaatteita. Ostamani villatakki oli hyvin vaalean harmaa, ja tämä neulomani sitten monivärinen.

Takkiin ei ole olemassa kaavaa tai mallia, koska keksaisin sen neuloessani. Itse asiassa jopa jouduin purkamaan ensimmäisen hihan ja tekemään sen uudestaan, kun tajusin puolivälissä, ettei siitä ollutkaan tulossa aivan mieleinen. Puhvihiha olikin mielestäni kivempi kuin perinteinen suora, jollaiset ostotakissa on. Ostetussa villatakissa oli vyö, mutta koska minusta lasten vaatteissa ei tarvitse roikkua mitään joutavia osia, tein tähän takkiin hiukan empire-mallisesti joustimen vyötärölinjan yläpuolelle. Lankana on käytetty Novitan Nalle Marjaretki-lankaa, sävynä "puolukka". Puikot olivat hieman suositusta pienemmät, koska oma käsialani on aika rennon löysää. Takki on neulottu yhtenä kappaleena ja hihat on neulottu suoraan kiinni hiha-aukkoihin.

Tyttö itse oli takista aivan hökötyksissään koko prosessin ajan, ja kävi kyselemässä sen valmistumisesta jatkuvasti, vaikkei kuvassa kovin innostuneelta näytäkään. Tämä siksi, ettei tytärtä kovin helposti saa paikoillaan pysymään, ja kuvan saamiseksi lapsi oli pakko istuttaa elokuvan ääreen! Koetin saada takista vartalonmyötäisen, ja koska minusta perinteisissä neulemalleissa on usein hiukan liikaakin väljyysvaroja, tein tämän neuleen minimaalisella väljyydellä. Aika hyvin onnistui, koskapa takki vaikuttaa tyköistuvalta. 

Tämä postaus osallistuu My Craftie Life-blogin Tuesday Tell All -linkkikemuihin.

Child's coat / Lapsen takki

I already posted the booties I made from the same fabric I have used for this coat as well. I made it with an older Ottobre pattern called Sparrow from the magazine 4/2009. I left the pocket out as I thought it would only encourage my daughter to collect stones in her big front pocket and I used press buttons instead of regular ones, but I think those were the only modifications I made.

She's actually sporting a few of my projects in this picture simultaneously due to the fact that it's getting cold here already and I've been making mostly outdoor gear (sort of speaking) lately. She's also carrying her ballet pouch I made on Friday because she started her first fairy ballet classes yesterday. The pouch can be turned inside-out to change the look in case mommy gets tired with the pattern. She doesn't care what it looks like, she's just marvelled by the strings that keep the pouch closed. She almost went to bed with the pouch the night I finished it. The idea of making a string pouch instead of a zippered one is - of course - that clothes inside wouldn't get torned by the zipper. She's only 4 and if I manage to get things stuck between a zipper then I'm sure she can do it as well... (I just had to cut a lock of my hair that accidentally got stuck between the zipper of my coat!)

As I mentioned earlier I have managed to get markers involved in some projects I've finished lately, this coat being one of them. I wrote her name on the lining and then I draw my favourite blossoms and some little creatures. Just to be sure no-one else can claim this coat. ;-)

Postasinkin jo aiemmin kuvan tossuista, jotka tein samasta kankaasta kuin tämän takin. Takki on tehty Ottobren kaavoilla lehdestä 4/2009 ja mallin nimi on Sparrow. Jätin siitä pois etutaskun, koska ajettelin sen olevan liiankin sopiva kivien keräämiseen, ja vaihdoin napit neppareihin, mutta ne taisivatkin olla ainoat muutokset. Koska käytin vain valmiiksi kaapista löytyneitä materiaaleja, on takin vuorina käytetty tikkivanua, joka on kai tarkoitettu täkkien ompeluun. Hihansuut on ommeltu Myllymuksujen myymästä merinovillatrikoosta, josta olen joskus aikonut tehdä villahaalarin. Se projekti on vieläkin hautumassa. Takin kankaan olen tainnut joskus tilata Kangas-Mallan verkkokaupasta. Sitä oli juuri sopiva pala takkiin. Koska minulla ei myöskään ollut varastossa sopivaa vinonauhaa, leikkasin senkin sitten itse joustovakosametista. Sattui nimittäin satamaan sinä päivänä kun vinonauhaa olisi tarvittu, ja laiskuuttani mieluummin leikkasi ja silitin kaitaleita sisällä kuin menin ulos kylmään vihmaan.

Ylimmässä kuvassa tyttö esittelee useampaakin tekelettäni, koskapa nyt alkaa jo olla kylmä, ja olen viime aikoina tehnyt enimmäkseen ulkovarusteita. Lisäksi kuvassa on mukana balettipussi, koskapa lapsi aloitti eilen ensimmäiset satubaletti-tuntinsa. Pussukka on ommeltu kaksipuoleiseksi, jotta sen voi kääntää, kun äiti kyllästyy kuvioon. Lasta itseään ei kyllä kuviointi kiinnosta pätkääkään, vaan hän on ihastunut pussin sulkeviin nauhoihin. Pussukka piti laittaa piiloon, jottei tyttö mennyt sen kanssa nukkumaan. Nauhoilla suljettavan pussukan juju on tietenkin se, että tällöin ei ole mahdollisuutta repiä sisällä olevia ohuita trikoovarusteita vetuketjulla. Jos minä kerran onnistun saamaan kankaita (ja omia hiuksiani!) vetoketjun väliin, niin varmasti se onnistuu 4-vuotiaaltakin.

Tulinkin aiemmin maininneeksi, että olen onnistunut ujuttamaan tekstiilitussit useampaankin projektiin viime aikoina, ja tämä takki on yksi niistä. Kirjoitin vuorin yläosaan lapsen nimen, ja sen alapuolelle sitten piirtelin lempiaiheitani. Nyt ei ainakaan kukaan muu voi tulla väittämään takkia omakseen. ;-)

Very Simple Knitting / Todella helppo neulomus

I think it really can't get any simpler than this! I know I don't have money for practically anything and that I shouldn't buy anything that isn't related to food and keeping us alive, but when I saw this beige Novita Crystal yarn (with sequins) at the grocery store I just had to buy it even though I had no idea what to do with it.

I shouldn't do much knitting. Every time I knit something my fingers start to ache and keep aching for days after I have finished. Well, this time knitting was more or less inevitable since I had bought yarn for knitting. Once again I started off with no clue of what I was doing. I started knitting a circle and ended up... well, something circular, that when I tried it on proved to be a "keep". :-D Well, I did need one to warm my shoulders as I'm a chilly type so I guess the yarn was trying to tell me this since I met it the first time. I just didn't listen carefully enough. What a releaf that the yarn knew how to form itself (with a little help) into something useful! I have never had a keep and I've never planned on making one either, so this was a complete surprise to me.

Tämän yksinkertaisemmaksi ei neulonta voi enää käydä! Minulla ei oikeastaan olisi varaa ostaa mitään mikä ei ole suuhunpantavaa ja vatsaa täyttävää, mutta kun ruokakaupassa törmäsin beigeen Novitan Crystal-lankaan, niin sitä oli pakko ostaa pari kerää, vaikkei minulla ollut harmainta aavistustakaan mitä siitä voisi tehdä. Langassa on paljetteja mukana.

Oikeastaan minun ei pitäisi edes neuloa, sillä käteni kipeytyvät neulomisesta, ja sormien niveliä särkee vielä päiviä sen jälkeen, kun itse työ on tullut valmiiksi. Tällä kertaa neulominen kuitenkin näytti väistämättömältä, sillä mitäs muutakaan neulelangalla nyt tekisi. Tälläkään kertaa minulla ei ollut mitään suunnitelmaa, vaan istuin pyöröpuikot kädessä tuoliin ja aloin neulomaan, sen kokoista ympyrää kuin kyseisillä puikoilla pystyi tekemään. Käytin molemmat kerät. Valmista tuubia ihmetellessäni tajusin sen olevan "keeppi". Siis hitsi vie, tämmöistähän juuri tarvitsinkin hartioita lämmittämään, vilukissa kun olen! Ilmeisesti lanka oli yrittänyt tätä minulle kertoa siitä asti kun sen näin, en vaan tajunnut kuunnella kovin hyvin. Onneksi neuvokas lanka osasi lähestulkoon itsekseen muotoutua tähän malliin. Ei minulla ole vielä koskaan ollut hartialämmitintä, enkä ole keeppiä koskaan edes suunnitellut tekeväni, joten tämä oli ihan täysylläri itsellenikin.

Bitty Booties / Pikkutöppöset

Not a very long time ago I sew an autumn coat for my daughter of the same fabric that these booties in the picture above. I was still with the fabric on top of the desk when I encountered Heather Bailey's Bitty Booties pattern. My daughters are not babies any more (the sizes of the booties are for babies of 0-3 months and 3-6 months) but we have pretty cold flooring and we're heading towards winter so I decided to try it out and make some booties / slippers for my "babies" - now 2 and 4 years old.

Of course I couldn't use the ready made pattern then, but I measured the feet of my girls and modified the size of the pattern. I'm not going to say that I succeeded perfectly and I actually came to suspect that the pattern is made for babies because this kind of pattern doesn't come out right for bigger feet. But the result was satisfactory anyway. And needless to say that the girls loved their new footwear! After finishing and trying on the first pair intended for the older daughter, the smaller one started screaming, sneaked big sister's booties and ran away to try them on! So I got back to the sewing machine fast and made her a pair of her own. Now fighting over booties any more.

The bigger pair is made of velvet and the lining is merino wool. Smaller booties are made of hobby felt (let's see how long that'll last!) and embellished with velvet ribbon, silk flowers and lime mother-of-pearl buttons. The smaller pair may not be ever-lasting, but then again the smaller girl isn't very keen on wearing booties. She just likes trying them on.

Bitty Booties Flickr group

Tässä joku aika sitten ompelin isommalle tyttärelle takin samasta kankaasta kuin ylimmäisen kuvan tossut. Kankaat olivat minulla vielä pöydällä, kun Heather Baileyn Bitty Booties -kaava osui kohdalle. Tyttäreni eivät ole enää aivan vauvoja (kaavan koot ovat 0-3 kk ja 3-6 kk), mutta meillä on melkoisen viileät lattiat, ja kun talvea kohden kerran ollaan menossa, niin ajattelin, että tossujakin voisi kokeilla ommella.

Tytöt ovat nyt 2- ja 4-vuotiaat, joten valmista kaavaa en sitten voinut käyttää. Mittasin tyttöjen jalat ja muokkasin kaavojen kokoa niiden mukaisiksi. En edes yritä väittää, että olisin siinä aivan täydellisesti onnistunut, ja heräsikin epäilys, että töppösten kaava on tehty nimenomaan pikkuvauvoille, eikä sitä oikein voi suoraan isompaan jalkaan soveltaakaan. Lopputuloksesta tuli kuitenkin tyydyttävä, ja mikä tärkeintä, tytöt itse olivat tyytyväisiä uusiin kotitossuihinsa. Ensimmäisen parin tein esikoiselle, ja kun vein ne sovitettaviksi, pikkusisko lähestulkoon repi kirkuen tossut isosiskon jaloista ja juoksi sitten piiloon niitä sovittamaan. Äiti siis palasi hyvin vikkelästi koneen ääreen ompelemaan pikkuiselle omaa paria rauhanneuvottelujen aikaansaamiseksi.

Isomman tytön tossut ovat ohutvakoista samettia ja vuori on merinovillaa. Pienemmillä tossuilla oli jo hoppu, joten ne on tehty nopeasti harrastehuovasta (ei varmaankaan kovin kestävät tossut siis) ja koristeltu samettinauhalla, silkkikukilla ja limetin värisillä helmiäisnapeilla. Onneksi pikkutyttöä kiinnostaa enemmän tossujen sovittelu kuin niiden kokopäiväkäyttö. Liukuesteiksi ompelin pohjiin vahakangasta, isompiin tossuihin kanta- ja päkiäpalat ja pikkutossuihin koko pohjan.

Bitty Booties- Flickr -ryhmä

Adorable Projects / Ihastuttavia projekteja (2)

Little Birds / Pikkulintuja


Bird mobile in Elin's room
Originally uploaded by Craft & Creativity


final nesting spot
Originally uploaded by annaleahart

I have no idea how long this has been going on, but it seems that the whole world of crafters have gone insane sewing little birds! No wonder, these are incredibly cute and simple and versatile too. They can serve as home decoration or as toys. I can imagine a baby chewing a bird rattle...

So I went to look for the pattern and here it is: Spool Sewing Birdpattern
Fickr group full of birds

En tiedä, kauanko tätä on jatkunut, mutta huomasin Flickeriä selaillessani, että koko käsityömaailma on mennyt sekaisin ja alkanut ommella pikkulintuja. Ei sikäli ihme, että nämä ovat aivan käsittämättömän söpöjä ja yksinkertaisia. Lisäksi ne ovat monipuolisia! Sopivat sekä koristeiksi että leluiksi. Voin hyvin kuvitella vauvan natustamassa lintuhelistintä...

Löysin viimein kaavankin näihin lintuihin: Spool Sewing Birdpattern
Ja täällä Flickr-ryhmä täynnänsä lintusia

Adorable Projects / Ihastuttavia projekteja

new storage
Originally uploaded by paper-and-string-on-flickr

New Storage / Uusi varasto

I ran into this adorable storage system and for a crafty person it's a fun little project to make! It seems these have been made of felt but of course you can sew baskets of various materials.

I'm sure any kid would love personalized storage baskets but if you don't have children why not sew some for yourself , friends or pets. Here are some links you can follow for tutorials on sewing baskets! Have fun!

Törmäsin aivan ihastuttavaan varastointijärjestelmään, ja tämä on käsityöihmiselle todella hauska projekti kotona tehtäväksi. Nämä on ilmeisestikin tehty huovasta, mutta sisustuskorejahan voi ommella monista eri materiaaleista.

Varmaan kuka tahansa lapsi ihastuisi omista koreista, mutta jos perheeseesi ei kuulu lapsia, niin näitähän voi ommella itselleen, ystäville tai vaikka lemmikille. Tässä on mukana pari linkkiä, joissa on ohjeet korien ompelua varten. Pitäkäähän hauskaa!