Crocheted scarf / Virkattu kaulahuivi

This is how it all started this fall. I have a stash of yarn that have been waiting for ages to be transformed to something else. This particular scarf used to be descount Novita Samos yarn (1,50 €) and I had no idea what to do with it. Until one day my mother came for a visit with her friend and we decided to teach him crocheting just for fun. He had never done it and so I lended him a big ball of the thickest Novita Mambo yarn to start with. It's so thick you can NOT miss a loop even if you wanted to! I also lended him a funky Novita crocheting hook (from a set of colourful plastic hooks) and he was good to go. I also lended the Samos yarn for my mother so that she could easily show him what to do with the yarn and the hook. He learned quickly how to make chain stitches, and bravely made an effort on crocheting, but didn't become a huge fan of crocheting. So when they left they handed back the yarn and hooks.

I hated the idea of having to hide the yarn back in the closet so I simply started crocheting to see what it would turn into. And it just happened to take a form of a scarf (maybe because that's the simplest thing to do when you start making stitches...). Well, I have to of these little beauties and here's the older one with her new scarf. Of course I had to make a flower brooch to accompany since I did have more than one colour of that Samos yarn. It's a miracle I managed to get an almost clean shot of the model with the scarf because she's a real clown and most of the pics I got were of her making some very wierd poses... :-D

Tästä se kaikki sitten tänä vuonna alkoi. Siis huivista. Minulla sattuu olemaan melkoinen varasto lähinnä alennusmyynneistä ostettuja lankoja, jotka vain odottavat muotoutumistaan joksikin muuksi. Tämä huivi oli aikaisemmin kerällinen Novitan Samos -lankaa (1,50 € / kerä), jota varten minulla ei ollut mitään suunnitelmia. Kunnes sitten eräänä päivänä äitini tuli kylään. Jostain kumman syystä päätimme opettaa hänen miesystäväänsä virkkaamaan, joten lainasin hänelle kerän superpaksua Novitan Mamboa. Sehän on niin paksu lanka, ettei silmukka voi vahingossakaan jäädä väliin siksi, ettei sitä näkisi. Kaveriksi annoin hauskan värisen Novitan virkkuukoukun (siitä setistä värikkäitä muovikoukkuja), ja siitäpä olikin hyvä lähteä. Äitini sai opetusvälineikseen hieman pienemmän koukun ja tämän keltaisen kerän Samosta, joka on myös aika hyvä opetusmateriaali näkyvyytensä vuoksi. Mies oppikin nopeasti tekemään ketjusilmukoita, ja uheasti sitten jatkoi koukkuamista, muttei hänestä kyllä mitään virkkausfania tullut ainakaan ensimmäisellä sessiolla. Lähtiessään he sitten antoivat langat ja koukut takaisin.

Koska laiskuuteni ilmenee joskus oudoissa muodoissa, minusta tuntui vastenmielisemmältä ajatukselta kävellä takaisin komerolle ja viedä langat talteen, kuin "kadottaa" vain ne johonkin uuteen ulottuvuuteen´. Niinpä sitten otin Samos-kerän ja aloin virkkaamaan, ja hups vain, siitähän tulikin ihan käypä kaulaliina. (Ei kai mikään ihme, kun kaulaliina kuitenkin on se kaikkein simppelein juttu, mitä langasta voi aikaan saada...) Tähän humahti koko kerällinen Samosta, ja tässä on vanhempi tyttäristäni mallaamassa uutta kaulahuiviaan. Ihme, että sain näinkin kunnollisen kuvan aikaan, kun ottaa huomioon millainen klovni tämä malli on. Suurin osa kuvista oli sen sortin poseerauksia, että ne sopisivat paremmin sirkusblogiin. ;-) Samoksesta tein huiville kaveriksi kukka-huivineulan, jolla huivin saa kiinnitettyä.