Well, a gift really isn't a gift unless you had to work for it, so I also gave her some of my and my kid's precious time by making her a brooch. I tried to keep in mind the colours and style I thought she might prefer, and here's the result.
It's made of some pink fabric I encountered in my fabric stash and from a beige shirt I bought from the Salvation Army second hand store. (More about that shirt later...) I added some silver jewellry I made with pinkish fresh water pearls and rose quartz and then some pink organza ribbon.
I was really worried I had gone totally wrong with my design, but then I received a message from my sister telling how much she loved the brooch. It's specially made for her so I'm really happy she liked it.
This post is linked to Tuesday Tell All blog party at My Craftie Life.
Sisareni syntymäpäivä on näihin aikoihin vuodesta, joten lähetin hänelle taas syntymäpäiväpaketin. En ihan joka vuosi ole tässä onnistunut, mutta pyrin kyllä aina jotakin aikaiseksi saamaan, sillä kultainen isosiskoni lähettää myös meille kauniita lahjoja. Tänä vuonna sisareni sai minulta keittokirjan Suolaista ja makeaa puutarhasta - ei siksi, että sellaista tarvitsisi, vaan siksi, että kirja oli mielestäni kaunis ja täynnä herkullisia reseptejä, sekä lisäksi täysin siskolle sopiva, koska hän on ahkera kotipuutarhuri ja myös taitava kotikokki.
Koska lahja ei minusta koskaan tunnu riittävältä, ellen ole joutunut näkemään vaivaa sen eteen, sai sisareni lahjaksi myös omaani ja lasteni aikaa mm. yllä kuvatun rintaneulan muodossa. Yritin pitää mielessäni värit ja mallin, joista kuvittelin hänen pitävän.
Lopputulos on saatu aikaan käyttämällä kangaskätköistäni löytynyttä pinkkiä rypytettyä kangasta sekä Pelastusarmeijan kierrätysmyymälästä ostamastani beigestä trikoopaidasta leikattua suikaletta. Kerron myöhemmin, mitä muuta siitä paidasta tuli. Keskelle lisäsin vähän hopeaa ja makean veden helmiä sekä ruusukvartsia ja reunoilta kurkistelee vaaleanpunaista organzanauhaa.
Olin kamalan huolissani siitä, olinko tehnyt kamalan virhearvion, josta siskoni ei pitäisikään yhtään, joten olin todella huojentunut saadesssani tekstiviestin, jossa hän kertoi rintaneulan olevan "syötävän ihana". Koru on tehty häntä varten, joten olen todella onnellinen, että se kelpasi.
Tämä postaus osallistuu Tuesday Tell All-blogikemuihin My Craftie Life -blogissa.
No comments:
Post a Comment